8. SUNNUNTAI. Kotiin paluu.

Voi veljet mikä seikkailu takana!

Lähtö oli aamusta taksilla satamaan ja lähdimme Kokkolan porukan kanssa matkaamaan takaisin Helsinkiin. Mieli oli hieman haikea, sillä viikko oli ollut niin mahtava ja ihmiset olivat tulleet todella tutuiksi.  

Mitä me muusikot nyt tehdään? No ennen kun palaamme koulun penkeille, niin pistämme jamit pystyyn laivalla! Soittimiakin oli matkassa. Akustisilla kitaralla säestettiin ja lisää meininkiä saatiin rytmeillä, joita oli hyvä paukuttaa kitarankoteloon kapuloilla. Jollakin sattui olemaan vielä huuliharppu ja viulukin lähettyvillä. Soitimme ja lauloimme omaksi iloksi, mutta pian alkoi ihmisiä kertyä kuvaamaan ympärille ja ottamaan kuvia. Joku nuorisoporukka toi meille rahaakin tyhjään kitarakoteloon. Meri vaan liplatti vierellä ja ajantaju unohtui.

Pian olimmekin Helsingissä ja lähdime junalla kohti tuttua ja turvallista Kajaania. Me selvittiin!

Kiitos Kainuun Konservatorio kun saimme tällaisen elämyksen! Ette uskokaan miten paljon rohkeutta, luovuutta ja itsevarmuutta saimme tämän matkan aikana. Olemme täynnä uutta inspiraatiota ja aiomme tuoda sen omaan soittoomme ja lauluumme ja jakaa sitä muille. Kiitos luokkakavereille, kun olitte matkassa mukana ja erityis kiitos Irlannin, Skotlannin, Kokkolan ja Viron muusikoille! Toivomme, että pidämme jatkossa yhteyttä ja voimme joskus vielä jatkaa yhteistyötä. 

Terveisin: Kajaanin muusikot:

Jasmin Arffman

Henna Naukkarinen

Valtteri Tauriainen

Taneli Kiiskinen

Lari Lämpsä

7. LAUANTAI. Viikon odotettu keikkailta kansainvälisillä bändeillä ja viimeinen yhteinen ilta!

Keikkaäpäivä.

Lähdimme aamusta kävelemään koululle, jossa meillä oli info-tilaisuus illan tapahtumista.

Päivän aikana oli mukavasti aikaa tehdä ostoksia Tallinnassa. Tällaisia löytöjä soviteltiin ennen keikkaa...

Tytöt nautiskelivat herkuista ja pienestä laatuajasta keskenään.

Jazzclubilla odoteltiin soundcheck vuoroa ja onnistuttiin melkein väistelemään kameraa. 

Ilta pärähti käyntiin uusilla kokoonpanoilla! Tätä oltiinkin odotettu. 

Tarkkaa soittoa ja keskittymistä. Kuulimme mielettömiä sooloja ja hienoja sovituksia.

Viimeinen bändi uunista ulos!

Illan esitykset oli vedetty ja yleisö ja koko muusikkoporukka oli ihan hurmoksessa. Ilta jatkui jameilla ja yhdessäololla. Viimeistä iltaa vietettiin täysillä musisoiden, tanssien, laulaen ja bailaten. 

Glasgown muusikot.

Derryn muusikot.

6. PERJANTAI. Treenit Philly Joe'ss, vapaa-aikaa ja illanviettoa.

Aamusta kokoonnuimme koululle ja lähdimme Philly Joe's jazzclubille treemaamaan lauantai-illan konserttia kansainvälisillä bändeillä. 

Väsymyksestä huolimatta oli hyvä mieli ja kaikki jaksoivat painaa pitkää päivää!

Yksi bändi kerrallaan treenasi clubilla, joten muilla oli vapaa-aikaa tehdä kukin mitä halusi… Esimerkiksi tutustua kaupungin nähtävyyksiin ja shoppailumahdollisuuksiin. Toiset lähtivät syömään ja osa nukkui hostellissa päiväunia.

  

Äänimiehet sen sijaan tekivät töitä koko päivän ajan.

Vuorossa oli pitkään odotettu vapaailta ja vapaaehtoinen jamisessio Philly Joe'ssa. Aloitimme valmistautumisen hostellilla. Tytöt kaunistautuivat ja pojat aloittivat musisoinnin huoneissaan. Porukkaa alkoi kerääntyä isompaan huoneeseen, jossa irlantilaiset ja skontlantilaiset olivat alkaneet soitella kitaraa ja huuliharppua. Pian huoneessa raikui nauru ja menevä musiikki! Uskaltauduimme mukaan laulamaan stemmoja ja naputtelemaan rytmejä. Kun ensimmäiset valitukset tuli hostellin alakerran emännältä, niin aloimme tehdä lähtöä, että muut asukkaat saisivat nukkua. 

Se ei meidän menoa hidastanut, päin vastoin. Lähdimme maistelemaan paikallisia oluita kehuttuun pubiin ja jatkoimme seurustelua.

Matkalla saimme kyllä sellaisen englanninkielen kylvyn, että viikko Suomeen palattua ajatteli vieläkin englanniksi. Aksentteihin tottui todella äkkiä ja opimme paljon uusia tervehdyksiä ja sanaleikkejä. Opetimme myös hauskoja lauseita suomeksi ja kerroimme paljon tarinoita meidän elämästämme. Ulkomaalaiset olivat kiinnostuneita etenkin talvioloista Suomessa. He luulivat, että vitsailimme, kun kerroimme avantoon menemisestä ja lumihankeen juoksemisesta saunomisen yhteydessä. Saimme myös vinkkejä muista maista, mitä siellä kannattaa tehdä ja nähdä. Paikallisten omat kertomukset ovat korvaamattomia!

Illan jameissa kuulimme jamaikalaista gongo-rummun soittoa, Los Angelesista tullutta rumpalia ja basistia. Ilta oli jälleen kerran uskomaton. Vaati rohkeutta mennä esiintymään heidän kanssaan. Eniten jameissa oppi seuraamalla, miten muusikot tekivät yhdessä dynamiikan vaihtelua, miten he seurasivat toisiltaan biisin rakennetta ja soolojen aloitusta ja lopetusta. Kuulemamme musiikki oli ainutlaatuista, monisävyistä, uutta, yllätyksellistä ja rentoa! Kaikki oli tervetulleita ja jokainen sai vuoronsa jos tahtoi. Jopa kuuluisat ammattimuusikotkin osasivat antaa tilaa uusille aloittelijoille ja ilmapiiri oli luova, koska oli kyse yhteissoitosta, eikä kilpailusta. Loimme yhdessä uuden biisin ja oman tunnelman. Tästä jos mistä saa parhaan oppitunnin!

3. TIISTAI. Bisness-seminaari, treenejä ja opettajien jamit.

Business-seminaari ja opettajien keikka

Aamu starttasi käyntiin Peter Darnboroughin musiikkibisnes seminaarilla. Luento oli englanniksi ja hänellä oli apunaan powerpoint. Siinä käytiin läpi markkinointia, musiikin tekemisen ja äänityksen laitteistoa ja niiden kehitystä morsettamisesta asti. Suomalaisille oli hieman haastavaa seurata nopeatempoista ja asiakielistä esitystä englanniksi ja aksenttikin vaati totuttelua. Esityksen sanoma meni joltain osin hieman ohi. Opimme kuitenkin paljon muusikoiden työskentelytavoista taloudellisesta näkökulmasta.

 (Mielenkiintoista oli saada tietää miten artistin tekemä työ jakaantuu palkoissa. Suurin osa menee levy-yhtiölle ja vain pieni prosentti itse artistille. Peter näytti myös esimerkkiä naisartistista joka tekee itse biisit, tuottaa ne, jakaa niitä eri sovelluksissa; spotify, soundclouds, iTunes jne. ja tienaa erittäin hyvin ja saa rahat vain itselleen.)

 Esityksessä tuli myös esille suomalaisia nimiä, kuten Teosto ja Gramex. Luento oli todella kattava ja hauska, ja pidimme siitä, miten Peter käytti paljon käytännönesimerkkejä ja kertoi omista työkokemuksistaan tunnettujen artistien kanssa. 

Jatkoimme päiväämme bänditreeneillä. Osalla porukasta oli vielä jännittyneisyyttä ja paineita omista taidoista ja osalle yhtyesoitto oli jo tutumpaa ja rokki soi. Kielimuurin ansiosta muusikon tärkeimpien kommunikointitapojen merkitys kasvoi, kuten merkinannot, ja yhteisenä kielenä toimi musiikin kieli. 

Saimme hengähtää hetken huoneissamme, ennen kun lähdimme käymään pubissa, jossa opettajat olivat soittamassa. Bändissä oli, Siim Virosta, Morph Glasgowsta, Mikko ja Jukka Kokkolasta, Eeva-Lotta Kajaanista ja nuori rumpalipoika Virosta. Opimme paljon näiden muusikkokonkareiden yhteistyöstä lavalla, etenkin biisin rakenteen seuraamisesta ja sooloista.

 

 Lähdimme opettajien keikan jälkeen futisbaariin, jossa valtasimme ison nurkkapöydän tutustuimme lisää toisiimme. Saimme tietää toistemme iät, ja yllätyksemme projektin ikähaarukka oli aika iso! Saimme kehuja päivän bänditreeneistä muiltakin opettajilta, jotka olivat tulleet kuuntelemaan. Noh menot senkun jatkuivat! Positiivisena yllätyksenä huomasimme, kuinka opettajatkin olivat mukana oppilaiden vapaa-ajan vietossa.